MINIMALISTIN MAANANTAI osa30: Top100 ajatusta

Erään iltapäivän Top 100 ajatusta:

1. On sunnuntai.
2. On nuha.
3. En ymmärrä "miesflunssa" -käsitettä, koska meidän perheessa Max on se joka paahtaa menemään vaikka jalka kainalossa ja minä kaadun sänkyyn ensimmäisen aivastuksen voimasta.
4. Yritin kaatua sänkyyn, mutta vegaanius tai joku on tehnyt minusta niin pirtsakan etten enää nukahda keskellä päivää edes sairaana.
5. Kolmas kuppi kahvia saattaa olla todella huono ajatus.
6. En muista kuinka monta kuppia olen tänään juonut.
7. *keittimen porinaa*
8. Ravaan ihan koko ajan pissalla.
9. On koko ajan jano.
10. *juo tuopillisen vettä*
11. Okei, ensimmäiset kymmenen kohtaa olivat aika tarpeettomia, mutta nyt tulee timanttia!
12. (...)      Niskaa särkee.
13. Selkää särkee.
14. Päätä jomottaa.
15. Ei voi saada hyviä ideoita kun on kipeä.
16. Ei noin voi ajatella! Entäs kroonisesti sairaat?! Eikö heillä muka ole hyviä ideoita? Entä Stephen Hawking?
17. Olen nynny.
18. Olisiko minulla parempia ideoita, jos olisin kroonisesti sairas?
19. Olen idiootti.
20. Ja ehkä vähän rasisti.
21. Viidesosa takana ja olen todennut itseni sairaaksi, nynnyksi, idiootiksi sekä rasistiksi. Tämä on menossa huolestuttavaan suuntaan.
22. Päätän muuttaa lähestymistapaa!
23. Kaikki luovat prosessini seuraavat samaa kaavaa: aloitan innolla, mokaan kunnolla, vaihdan suuntaa, päädyn jonnekin yllättävään paikkaan ja intoilen sitten siitä.
24. "Virhe on oivalluksen etiäinen." Sellaisen post-it-lapun liimasin työpöydän kulmaan kun alkoi liikaa stressata oma tötöily.
25. Tapasin pari päivää sitten ihmisen, joka ei tiennyt mikä on post-it-lappu. Minusta se oli käsittämätöntä.
26. Laitoin äsken tyhjän soijamaitotölkin takaisin jääkaappiin, koska en jaksanut taitella sitä auki ja huuhtoa.
27. Kävin juuri huuhtomassa sen tölkin kun alkoi nolottaa.
28. Katsoin aiemmin 10-minuutin dokumentin runoilija Miki Liukkosesta. Ahdistuneen oloinen nuori mies, jolla oli kauniit kasvot. Ja upeat hiukset.
29. Olisinko kiinnostavampi taiteilija jos minulla olisi sellaiset hiukset?
30. Miksi aina samastun ihmisten hiuksiin?
31. Näin eilen reggae-musiikkivideon, jossa kaikilla oli kauheasti tukkaa. Se oli jotenkin ahdistavaa, kaoottista.
32. Hiukset ovat ihmiskehon eritettä, kuollutta solukkoa. Seittimäistä haituvaa putoilee pitkin, kerääntyy nurkkiin pesiksi sokeritoukille ja muille. Ja kuitenkin hiuksista ollaan ylpeitä, niitä pidetään naisen kruununa. Toisaalta hiukset ovat ihmisen pehmein osa, hauras. Huntu. Säie.
33. En kaipaa kruunua.
34. En osaa olla hauras.
35. Olen yliherkkä.
36. Piirrän koukeroista viivaa, ääriviivapöheikköä.
37. Taide saa olla kontrolloimatonta.
38. Arkea täytyy kontrolloida.
39. Olen kontrollifriikki.
40. Ahdistaa puhua kontrollista!
41. Oksennusrefleksi on hieno sana. Fyysinen.
42. Ostin toissapäivänä viimeinkin Photoshopin ja kytkin piirtolevyn tietokoneeseen. Raaputan muovilevyn pintaan pixelipöheikköä.
43. Kaksi pientä poikaa kävelee hitaasti ikkunan ohitse. Heidän katseensa ovat kiinnittyneet älypuhelimen näyttöön.
44. Heidän lapsuutensa on hyvin erilainen kuin omani.
45. Mihin tämä maailma on menossa.
46. Tajuan vaihtaneeni juuri kynän ja paperin piirtolevyyn.
47. Hengitän suunkautta kuin vähä-älyinen.
48. Kannattaa opetella olemaan sairaanakin hyväntuulinen tai muuten edessä on katkera vanhuus.
49. Kuvittelen aina, että minusta tulee räväkkä vanhus. Sellainen joka kuuntelee punkkia, käy lenkillä ja värjää hiukset vihreiksi.
50. Tai sitten kuolen nuorena.
51. 30-vuotias on kuitenkin aika nuori, vaikka joskus muuta väitänkin.
52. Opiskelen itsekseni italiaa. Osaan sanoa: Non vedo l'ora! sekä Io leggo un libro mentre mangio.
53. Sanoin nuo lauseet italialaiselle ystävälleni ja hän vastasi, että minulla on outo aksentti. Sen jälkeen tulin itsetietoiseksi enkä sanonut enää mitään.
54. Mietin, että ystäväni puhuu englantia todella väärin, mutten ole ajatellutkaan huomauttaa siitä.
55. Hän alkaisi puhua ehkä paremmin jos joskus todella korjaisin hänen virheitään.
56. Osaisinpa puhua täydellistä italiaa. Yllättäen lautapeli-illassa vaan suoltaisin tarinaa virheettömällä kieliopilla ja ilmiömäisellä lausunnalla!
57. Onkohan tämä suomalainen ajattelutapa? Että opiskellaan kieltä, muttei puhuta virheiden pelossa?
58. Oppiminen vaatii kovaa itseluottamusta. Olla sillä tavalla muiden ohjailtavana.
59. Olen vähän opetellut oppimista, etten aina nolostuisi kun joku korjaa minua.
60. Menen italiankurssille sitten kun olen vanha.
61. Katkera vanhus.
62. Olenko keskittymiskyvytön kun Hesarin artikkelit tuntuvat liian pitkiltä?
63. Olenko välinpitämätön maailman tapahtumista?
64. Taidan ajattella liikaa itseäni.
65. Seuraavat kymmenen ajatusta eivät ole minä-keskeisiä.
66. Kello on 16:56.
67. Jostain syystä golfkentän tuntumassa on haissut viikkokausia ulosteelta. Ei sillä tavalla mukavasti niin kuin Vermon hevosaitaukset haisevat, vaan jotenkin kuvottavalta.
68. Lähimetsän uomaa kutsutaan Mätäjoeksi, talomme on rakennettu vanhan vedenpuhdistamon päälle, viereinen kukkula on entinen tunkio ja poliisiauto ajaa lähiössämme huomattavan usein lenkin.
69. Ei kuulostaisi hyvältä asuntomainoksessa.
70. Todellisuudessa seutu on todella viihtyisää.
71. Naapuri ruokkii lintuja innokkaasti.
72. Naapuri ruokkii lintuja niin innokkaasti, että poliisi kävi ovella. On kuulemma laitonta asutusalueella laittaa ruokaa suoraan maahan. Se kerää rottia.
73. *etäisen moottorin ääni*
74. *kellon raksutus*
75. *näppäimistön rapina*
76. Niskaa särkee.
77. Nenää jomottaa.
78. Aivastusten ketju on loputon.
79. Italialainen ystävä kysyi mitä tarkoittaa sanonta "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". En osannut selittää.
80. Pitäisi mennä metsään huutamaan, niin tajuaisi.
81. Onko tärkeämpää tietää mikä on post-it-lappu vai tuo "metsä huutaa" -juttu?
82. Alkaa tulla hämärää. Nykyään silmät väsyvät hämärässä.
83. Optikko sanoi, että minulla on hitusen häikkää kaukonäössä ja voin hankkia rillit jos haluan.
84. Vaikuttaisinko älykkäämmältä jos minulla olisi rillit?
85. Vaikuttaisinko älykkäämmältä jos en kyselisi tyhmiä?
86. Joku lintu laulaa pihalla.
87. Luuleekohan se raukka, että kevät jo tulee?
88. Minä ainakin luulen.
89. Ihan kiva kuitenkin kun naapuri ruokkii elikoita, vaikka poliisit kyttää ja siemeniä kulkeutuu keittiöön kengänpohjissa. (Eikä tämä ollut ironiaa, vaan ihan oikeesti kiva.)
90. *miljoonas aivastus*
91. *sadastuhannes käytetty nenäliina*
92. *seitsemästuhannes tuskainen huokaus*
93. *toinen tuopillinen vettä*
94. Kirjoitan vielä hetken ja sitten menen ulos, vaikka siellä on ihan harmaata ja märkää ja haisee kuvottavalta.
95. Hei, onneksi en haista mitään!
96. Ja keksin jotain hyvää ennen kuin tuli sata täyteen!
97. Aina on toivoa.
98. Vau, jos joku ihan oikeesti lukee tänne asti.
99. Sanoisin sille kiitos. Sanoisin, oot mulle tosi tärkeä.
100. Ihmeellistä miten kaikki maailman ihmiset on ääriään myöten täynnä ajatuksia.

 204. VEIKKO NUUTINEN: MYÖTÄTUNTO

Tätä hienoa tekstiä sain olla toteuttamassa Rovaniemen kaupungiteatterissa 2011. Nyt vasta tajusin, että päädyin tekemään näyttämölle samantyyppistä roiskintaa kuin kannessa. Kah, luulin ottaneeni idean Cy Twomblylta, mutta referenssinihän olikin paljon lähempänä!

 205. RAKKAUS ON RUMA SANA

Sain siskolta lahjaksi, sisäkannessa on Alangon itsensä nimmari... mutta ei siis varta vasten minulle kirjattu, vaan kirpparilta. En koe tarvitsevani näitä valikoituja tekstejä, kun on koko tuotanto yksiin kansiin koottuna. Laitan hyvän kiertämään!

206. VILJO KAJAVA: LÄHELLÄ

Äidin hyllystä. En ole saanut toistaiseksi ainuttakaan pyyntöä palauttaa näitä lainaamiani teoksia. En silti tohdi viedä  kierrätyshyllyyn ennen kuin olen erikseen varmistanut. Olisihan noloa deletoida jonkun toisen omaisuutta.

 207. ANNA CAVALDA: KUNPA JOKU ODOTTAISI MINUA JOSSAKIN

Säilön tätä novellikokoelmaa lähinnä kauniin kannen ja nimen takia. En muista sisällöstä sanaakaan (tämän olen sentään lukenut). Varmaan se on tuo oranssin sävy yhdistettynä maitokahviin, josta tulee fiilis, että pitäisikö vaeltaa kahvilaan lukemaan novelleja. Tai paukata oikein ulkomaille kuuntelemaan vieraan kielen sorinaa kaupunkiin, jonka tunnelma sointuu tuohon okraan. Mutta jään kotia.

 208. LAURI HAARLA: TEATTERIKIRJA

Sain Teatterikirjan äidinkielen opettajilta kun lähdin lukiosta 11 vuotta sitten. Ihana ele ihanilta naisilta! Säilytän tuon hetken sydämessäni ikuisesti vaikka itse lahjasta nyt luovunkin. Pidän jotenkin erityisenä sitä, ettei kirjan sivuja ole leikattu auki. Todellisuudessahan se vaan tarkoittaa ettei tätäkään ole luettu.




















209. DON HUONOT -LEHTILEIKKEITÄ

Kuinkahan nyt ihminen pärjää ilman paksua kansiollista Donkkari-uutisointia? Kaivaessani tämä läjän kaapin uumenista ihan tosissani mietin että "ei näitä voi pois laittaa, huolella säästettyjä...". Nyt olen ihan, että mitä hittoa!? Miksi mulla on sanomalehtisuikaleita kaikki komerot täynnä?!?

 210. KÄSILAUKKU

Kirpparilta olet sinä tullut ja kirpparille olet sinä palaava... Lupusten musavideoita varten haalin rekvisiittaa ja kummasti sieltä jää aina jotain nurkkiin pyörimään. Helpompi olisi kun saisi jostain tarpeistosta lainata, mutten kehtaa ikinä pyytää teattereilta omiin projekteihin. Tavallaan siis vuokraan roinaa kierrätyskeskuksesta parin euron kappale hintaan, kun päädyn aina ostokseni palauttamaan.