Kohta jo lapsuutensa elänyt vuosi 2015 (Salli)

Voiko tätä vuotta enää uudeksi sanoa, kun se on lähes kuukauden ikäinen? Kesäkuussa vuosi on kuitenkin jo keski-ikäinen, maaliskuussa varmaan siis teini. Ehkä tämä vuosi menee jo kohta kouluun. Niin se aika rientää. Voi 2015, olkaamme toisillemme hyvät. Pidän sinusta huolta, niin pidä sinä minusta.

Olen suunnitellut tulevalle keväälle kaikenlaista hienoa ja innostavaa, mutta mikään suunnitelma ei ole vielä oikein käynnistynyt. Tammikuu on vähän sellaista kylmänkankeaa aikaa, hidasta aloittelua viikkokaupalla. Mutta pian on aktiivinen helmikuu ja kevään tavoitteisiin kuuluu:

• Järjestä Lapsus lupus studioon ja keikoille
• Menetä kuoroneitsyys
• Osallistu biisinkirjoitusverstaaseen ja kirjoita ihan hitosti biisejä
• Kirjoita jotain joka päivä ja etsi uusia aiheita
• Hae apurahoja kaiken maailman projekteihin
• Toteuta kaiken maailman projekteja, riippumatta siitä saako niihin rahaa vai ei
• Laajenna ilmaisuarsenaalia... eli uskalla laulaa kovaa ja korkealta tai vaikka räpätä jos tilanne sitä vaatii

Ensimmäinen tavoite on jo kovasti työn alla, sillä juuri eilen varasimme muutaman studiopäivän maalis-huhtikuun vaihteeseen, jotta saadaan uusia biisejä jakoon. Viime aikoina uutta materiaalia on syntynyt niin reippaaseen tahtiin ettei treeniaikataulumme meinaa pysyä mukana. Ei me osata vielä soittaa meidän kaikkia uusia biisejä! Mutta studion varaaminen luo aina kummaa painetta treenata tehokkaasti, sillä kun maksaa koko lystin omasta pussista ei tee mieli mennä studioon puolivalmiina. Keikkojen suhteen on ollut kaikenlaisia puheita, muttei mitään vielä lyöty lukkoon. Alan siis kuumotella kaikkia keikan luvanneita tahoja mitä pikimmin. On kova hinku päästä esittelemään, mitä kaikkea ollaan kellarissa soiteltu viime kuukaudet.

Kuoroneitsyyden ajattelin menettää ammattiliittoni järjestämässä kuorossa. Se on toivottavasti tarpeeksi amatööritasoa, että tällainen epätarkka yksinlaulajakin kehtaa mennä kokeilemaan. Ylihuomenna on ensimmäinen tapaaminen, jota jännityksellä jo odottelen. Josko siellä viimein helpottuisi tuo stemmojen laulanta.

Biisinkirjoitusverstasta minulle suositteli Katriinamiehen Karri, joka on ollut kurssin vetäjien opissa aikaisemmin. Kyseessä on siis Roihupellon bändikoulun tiloissa toteutettava lauluntekijäkoulutus, joka jatkuu muutamina viikonloppuina ja arki-iltoina pitkin kevättä. Tarkoituksena on kirjoitella kappaleita yksin ja ryhmässä ja sitten saada niistä asiantuntevaa palautetta. Kuulostaa mahtavalta! Kävin paikan päällä haastattelussa muutama viikko sitten, kuuntelutin siellä yhden Lapsus-biisin ja sain heti Martti Heikkilältä ja Sara Suvelalta todella hyödyllisiä ja oivaltavia kommentteja. Olen todella intopiukeana odotellut kurssin alkamista. Onneksi ensi viikonloppuna homma viimein käynnistyy. Siistii! Ai että.

Kaikenmaailman projekteja on tosiaan suunnitteilla: sekä musiikkiin että lavastushommiin liittyviä.  On mielessä kaksikielistä rock-iltaa ja kierrätyslavastustyöpajoja, mutta nämä ideat ovat sen verran aikaisessa kehitysvaiheessa, että niistä lisää ehkä myöhemmin. Yhtä apurahaa on jo ruinattu ja monta hakemusta vielä edessä. Toivottavasti joku tärppää.

Yritän kovasti tavoitella rutiinia kirjoittamisen suhteen. Viime viikkoina olenkin kirjoittanut aikalailla joka päivä. Iso osa materiaalista menee suoraan pöytälaatikkoon (eli nykyaikana läppärin salaisiin kansioihin), mutta aina silloin tällöin innostaviakin sanaryppäitä eksyy paperille. Ensimmäistä kertaa olen kokeillut biisinkirjoittamista teksti edellä, niin etten yritä tunkea lauseita suoraan melodiaan vaan anna tarinan tulla ensin ihan itsenään ulos. Sitten pitäisi jostain tavoittaa sanoihin sopiva sävelkulku ja pilkkoa teksti tasaisiksi riveiksi. Vaikeaa. Biisejä tuntuu syntyvän myös melko laajalla skaalalla, niin etteivät kaikki kappaleet mitenkään sovi Lapsus lupus -kokoonpanolle. Pitää keksiä niille jotain hyötykäyttöä sitten myöhemmin. Ja kyllä, räppiäkin meinaa pukata. Ja nolottaa ihan hitosti puhua siitä saati esittää sitä kellekään, sillä nyt olen niin vierailla vesillä, että saattaa mennä pahasti pieleen. Mutta mokaaminen on lahja, kuten teatterikoulussa sanoivat. Lahjakkuus on siis mokaamaan oppimista.

Niin ja mikä tärkeintä: kävin tänään kampaajalla. Kyllä tällä päällä kehtaa mennä kohti uusia seikkailuja.