Pistäydyttiin viime sunnuntaina Maxin kanssa Turussa Valtone-studiolla tallentamassa Lastenlaulukilpailussa finaaliin selvinnyt kehtolaulu. Tuon 2-minuuttisen spektaakkelin äänittämiseen ei mennyt edes täyttä tuntia, mutta tulipa ainakin nauhoitettua kunnon kamoilla, kun se kerran levyllekin meinataan muiden finalistien joukkoon printata. Ei kehdannut mitään kotidemoa laittaa. En tiedä levystä sen tarkemmin, kai se laitetaan ulos sitten kesällä kun on finaalikonsertti.
Valtone-studio sijaitsee Barkerin vanhassa kutomorakennuksessa vajaan kilometrin päässä rautatieasemalta. Tosi hieno ja tunnelmallinen mesta, satavuotias punatiilirakennus, jossa korkeat valoisat huoneet ja mukavasti ajanpatinaa. Olisi siellä malttanut pidemmänkin tovin viettää. Jotenkin sunnuntain leppoisa laiskuus, kevätauringossa kylpevä Turku ja valoisa, ilmava studio sopivat täydellisesti meidän pienen kehtolaulumme ympäristöksi. Toivottavasti nauhaltakin välittyy tuo raukea sunnuntaifiilis.
Matkalukemista ja erimielisyyksiä sen suhteen kuinka monta Zappan levyä mahtuu top1000:n. Maxin listalla olisi enemmän kuin yksi.
Stadilainen Turussa. Hiton hipsteri.
Vanhan rakennuksen kivijalkaliikkeinä komeilivat pornokauppa, levydivari ja pornokauppa. Turus on asennetta.
Luonnonvalossa kylpevä studio on kellarin kasvateille luxusta.
Kuulemma itsensä Tomi Putaansuun käsin maalaama basarikalvo. Ja sen viereen kuuluisi luonnollisesti toinen samanlainen, että pääsee kunnolla tykittelemään. Pretty and awesome.
Mutta jos joku veti allekirjoittaneen vakavaksi niin seinällä komeilleet Sound of R.E.L.S., Neon2 ja Ressu Redford kultalevyt! Yhtä kauniisti kullattuja kuin lapsuusmuistoni 90-luvulta. Toi leopardilevy oli niin kova juttu vuonna 1996.
Kevättä! Valoa! Toisen kaulahuivin sai aamulla jättää pois! Aurinkolaseja voisi jo käyttää, mutten osaa päättää onko niitä soveliasta yhdistää pipoon ja lapasiin. Irvistelen siis menemään. Kevät rules.
Eilen oli Ihmisäänet-kuorokeikka Kapsäkissä Ruuskanen Railio Klubilla, jossa pääesiintyjänä Laura Voutilainen. Oltiin mimmiporukalla viiden kappaleen taustalla laulamassa "huu-haata" sielukkaasti ja tunteella. Ja oli muuten hieno keikka! En ehkä olisi omin neuvoin hoksannut mennä Voutilaista katsomaan, kun kuvittelin laulajattaren edustavan lähinnä perinteistä iskelmägenreä, mutta siellähän oli kova meininki! Ruuskanen&Railio ovat jo keskenään aikamoinen naisenergiapakkaus ja Voutilaisen lisäpanoksella lavalla musisoi aivan hulvaton trio. Kappaleista tarjoiltiin yllättäviä ja oivaltavia viulu-piano-sovituksia ja välispiikit olivat ihan stand-up-kamaa. Yleisö sai musiikkinautinnon lisäksi hyvät naurut. Itsekin oli pokassa pitelemistä, etten revennyt kesken kuoro-osuuden naisten villille läpänheitolle. Oli hienoa päästä lähietäisyydeltä seuraamaan ammattimuusikkojen rautaista meininkiä. Pitää olla aikamoinen luotto omaan tekemiseen, että uskaltautuu yleisön edessä heittäytymään tyhjän päälle ja selviää siitä vielä kunnialla. Suosittelen kyseistä klubia siis. Kannatta käydä tsekkaamassa, vaikka illan pääesiintyjä ei olisikaan entuudesta tuttu. Ruuskanen&Railio rules.
Lapsus lupus meneepi parin viikon päästä studioon heittämään narulle kolme uutta biisiä. Kovasti on treenattu ja täpinöitä kasvateltu. Ja keikka ollaan merkitty kalenteriin 4.4. paikkana Club Darkside ja näillä näkymin toukokuussa stadissa toinen ja kesäkuussa kolmas ihan Tampereella asti. Ja on jotain kuoro- ja hääkeikkaakin suunnitteilla. Sunnuntaina käydään Maxin kanssa Turussa tallentamassa kilpailussa pärjännyt kehtolaulu ja siitäkin on sitten joku esitys kesäkuussa. Että tasaiseen tahtiin tässä eteenpäin töpsytellään. Töpsyttely rules.
Biisinverstaasta on takana nyt kaksi intensiivi-viikonloppua, pari luentoa ja yksi yksilötapaaminen. Suunnilleen saman verran vielä jäljellä. Viime lauantaina oli ihan supermielenkiintoista päästä kuulemaan muiden kurssilaisten demoja ja saada koko porukalta palautetta omasta biisiluonnoksesta. Ja tiistain luentovieraina olivat Saara Törmä ja Aku Rannila eli "hittinikkaripariskunta", jotka on kyhäilleet superbiisejä mm. Antti Tuiskulle, Jesse Kaikurannalle, Kaija Koo:lle, Jannalle... No, siis lähivuosien soitetuimpia suomipopbiisejä. Luennoista, palautteista ja yhteiskirjoitussessioista on kyllä ollut tosi paljon hyötyä kirjoittamisessa. Vaikka aina hetkittäin sitä meneekin kevyesti solmuun, kun alkaa miettiä kaikkia "biisinkirjoitussääntöjä" ja yhtäkkiä huomaa vanhojen kappaleidensa heikkoudet. Mutta toisaalta saa myös uusia ratkaisumalleja umpikujaan ajautuneisiin viisuihin. Jos vaan kirjoitan ihan helvetisti, niin kyllä sieltä kynästä lopulta joku hyvä idea valuu paperille. Helvetisti kirjoittaminen rules.
Yksi varma keväänmerkki on muuten Euroviisujen lähestyminen ja kaikki ihanat esivalmistelut, joita siihen liittyy. Ja niistä ihanin on tietysti Melodifestivalen, joka huipentuu finaaliinsa huomenna. Ja mä aion kertoa nyt tässä ihan virallisesti mun top3 veikkauksen (perustuen aivan täysiin mutuun ja spontaaniin arvailuun):
Jon Henrik Fjällgren: Jag är fri (Ei mun makuun, mutta ruotsalaiset vaikutti olevan ihan pähkinöinä tästä esikarsinnassa. Ehkä voittaja.)
Isa: Don´t stop (Täydellisyydessään aika pelottava barbie-tyttö, mutta hyvää poppia.)
Eric Saade: Sting (Nättipoika laulamassa hyvää poppia, teinityttöjen äänivaltaa ei pidä aliarvioida.)
PS. Jos et oo ikinä kuullu St. Vincent:n Cheerleader -kappaletta niin kuuntelepa ja katsopa nyt heti. Ja jos oot kuullut, niin haluut varmaan kuulla sen uudestaan. Koska se on niin hyvä. Vinski rules.
